Sisälukutaitoa

Poliittisella päättäjällä pitää olla kompetenssia arvioida päätösten pohjaksi kerättyä tietoa ja mahdollisen päätöksen vaikutuksia. Usein omakohtaista kokemusta alalta ei ole ja silloin täytyy turvautua asiantuntijalausuntoihin. Tämä on täysin ymmärrettävää.

Mitä taas en voi ymmärtää on se, kun asiat eivät kuulu omaan ydinosaamiseen niin silti asiantuntijalausuntoja ei uskota. Siis oikeastaan luetun ymmärtämisessä olisi korjaamisen varaa. Tästä on viime ajoilta hyviä esimerkkejä.

Ensimmäisenä kaksi vuotta sitten eduskunnassa läpi mennyt laki lapsipornografian levittämisen estotoimista (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061068). Kyseinen laki hyväksyttiin, vaikka se oli lausuntokierroksella todettu mm. ilmeisen lainvastaiseksi. Aivan samoin operaattoreilla oli jo tuolloin selvä käsitys siitä, että vaaditut estotoimet eivät ole teknisesti toteutettavissa. Estotoimet on nyt toteutettu operaattorien suurimman osan toimesta DNS-suodatuksena. Selvää on, että:

1. Toimi ei estä lapsipornon levittämistä
2. Suodatus ei ole auttanut ottamaan kiinni yhtäkään lapsipornon tuottamiseen syyllistynyttä tahoa
3. Yhtäkään lapsipornoteollisuuden uhria ei ole pelastunut suodatuksen ansiosta
4. Tuomioistuimen toimivaltaan perustumaton sensuuri on edelleen perustuslain vastainen
5. Toimet aiheuttavat operaattoreille kuluja, jotka me asiakkaat maksamme

Edelläolevan luettelon valossa tuntuu käsittämättömältä, että joku voi pitää suodatusta onnistuneena ratkaisuna. Eräät tahot ottavat julkisessa keskustelussa aina ensimmäiseksi ”ajatelkaa lapsia” -kortin esiin. Kyllä minuakin suuresti huolettaa lapsipornon ja ihmiskaupan uhrien kohtalo ja tilanne, mutta vielä enemmän minua huolettaa se, että resursseja tuhlataan tällaiseen näennäistekemiseen sen sijaan, että asialle tehtäisiin oikeasti jotain.

Luetun ymmärtäminen on ilmeisen heikolla tasolla poliisissakin, koska sulkivat myös sananvapausaktivisti Matti Nikin sivut, jotka kritisoivat nimenomaan tätä lainsäädäntöä. Järjestelmän vakuutettiin myös kovasti olevan itseään korjaava ja poistavan virheelliset suodatukset. Tätä kirjoitettaessa Matti Nikin sivut ovat edelleen suodatettuna mm. Welhon verkossa! Tämä on erikoista sikäli, että Nikki poisti sivuiltaan kyseenalaiset linkit jo kuukausia sitten ja se tosiasia, että laki sallii vain ulkomaisilla palvelimilla sijaitsevan materiaalin suodattamisen - kotimaisiin palvelimiin sitä ei voi soveltaa, vaan niissä pitää käyttää normaalia tuomioistuinmenettelyä, jolla haetaan määräys sivuston sulkemiseksi.

Alunperin lakia koskeneet lausunnot oli koottu yhteen dokumenttiin osoitteeseen http://www.mintc.fi/oliver/upl…kooste.pdf mutta se onkin mielenkiintoisesti poistunut Liikenne- ja viestintäministeriön sivuilta. Mitähän mahtoi tapahtua viranomaisasiakirjojen julkisuudelle?

Energiapolitiikkaa

Olen ollut kaiken kaikkiaan kolmen eri energiayhtiön asiakkaana Espoossa asuessani. Kertaakaan en ole kilpailuttanut tai vaihtanut yhtiötä. Toistaiseksi positiivista sanottavaa ei taida olla kuin Espoon Sähkö -nimisestä muinaisesta energiayhtiöstä - Espoon Sähkölle menneet eurot kun tuli melkein omaan taskuun takaisin.

En ollut kunnallispolitiikassa mukana silloin, kun päätös kaupungin oman energiayhtiön myynnistä tehtiin. Näin jälkikäteen on toki helppo todeta, että metsään mentiin. Naapurien yhtiöt ovat tehtailleet ennätystuloksia ja Espoossa myyntitulojen rahasto on mennyt pakkaselle. Herää kysymys, miten kauppa oikein alun perin perusteltiin.

Nyt on joka tapauksessa tärkeää, ettei kaupungin omaisuutta hukata enää enempää. Toisaalta, tappio realisoituu vasta sitten, kun arvoaan menettäneet arvopaperit myydään.

Kiista Aallosta

Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen mielestä Helsingin tulee olla uuden korkeakoulun keskus, koska Helsinki haluaa leimautua opiskelijoiden kaupungiksi. En nyt jaksa palata menneisyyteen ja niihin syihin, miksi Teknillinen korkeakoulu (englanniksi edelleen Helsinki University of Technology) aikoinaan ylipäänsä rakennettiin Espoon puolelle Otaniemeen, mutta vahvasti näyttää taas siltä, että pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö ja yhden köyden vetäminen on pahasti unohtunut ja kilpailuasetelmaa ollaan jälleen rakentamassa.

Kolmen korkeakoulun muodostamasta uudesta ”huippuyliopistosta” voidaan olla montaa mieltä, mutta fakta on kuitenkin se, että Aalto-korkeakoulun yli 20 000 opiskelijasta 70% kuluttaa Otaniemen kampusta Espoossa. Sivumennen panen merkille, että korkeakoulu-nimeä käyttävät yliopistot vähenevät edelleen. Aalto-korkeakoulun lisäksi jäljelle jää enää Turun kauppakorkeakoulu ja Svenska handelshögskolan.

TKK:n satavuotisjuhlan kunniaksi Espoo ilmoitti rakentavansa Otaniemeen tutkijahotellin. En tarkemmin tunne suunnitelman rahoitusta tai liiketoimintaideaa, mutta hankkeena se on ainakin sikäli kannatettava, että akateeminen yhteistyö, vaihtotutkijuus ja vierailevat professorit ovat ne, joilla Otaniemen tasoa kansainvälisessä kilpailussa voidaan edelleen nostaa. Kansallisella tasolla Otaniemi onkin jo kiistatta kärjessä.

Lisää raideliikennettä Espooseen

Jatkan samaa aihepiiriä, kuin arvon ehdokaskollegat Jouni J. Särkijärvi ja Teemu Lahtinen. On hyvä, että Metro ja raideliikenne herättää voimakasta keskustelua Espoossa.

Jouni toi esiin suorien eli vaihdottomien yhteyksien erinomaisuuden kirjoituksessaan. Tämä on toisaalta totta, mutta moni espoolainen tietää, kuten minäkin, että vaihdoton yhteys on myytti - ellei sitten tarkoitus ole mennä vain Helsingin keskustaan. Tyypillinen matkani pääkaupunkiin on jo nykyisin aina vaihdollinen - vaihdan bussin metroon Ruoholahdessa. En usko olevani tässä ainoa ja tätä taustaa vasten on melkoisen sama, vaihtaako bussin metroon Ruoholahdessa, Otaniemessä vai Matinkylässä. Paitsi että aikaisempi vaiho tarkoittaa lyhyempää matka-aikaa - erityisesti ruuhka-aikaan.

On myös erikoista, että Suurpeltoa lähdettiin rakentamaan ilman sen suurempia suunnitelmia raideliikenteestä. Osin tämä varmaan johtuu siitä - jos oikein ymmärsin - että koko hankkeen takana on ollut aktiivisesti maanomistajat - ei kaupunki.

Kaavassa on jo varaus rantaradan ja tulevan metron yhdistävälle pikaraitiolinjalle. Tämä on varmasti hyvä tapa parantaa Espoon poikittaisliikennettä ja tulevan metron syöttöliikennettä. Raidevaihtoehdot tulevat vain vahvistumaan sitä mukaa, kun öljyn hinta nousee - ja siitä varmaan olemme kaikki yhtä mieltä, että trendi ei tässä muutu.

Uusi blogi Uudessa Suomessa

Tartuin tilaisuuteen avata vaaliblogi uusisuomi.fi:n tarjoamaan palveluun. Tämä blogspot.com on ollut alustana ihan hyvä, mutta blogin näkyvyys on ollut odotettua heikompi. uusisuomi.fi on osoittanut paremmuutensa jo nyt - ensimmäisenä päivänä!

Jos kunnallisvaaleissa meinaa jollain tavalla menestyä, niin näkyvyyttä pitää saada lisää.

Uusi blogini

Kunnallisvaalit lähestyvät

Kunnallisvaalit vääjäämättä lähestyvät ja omalta osaltanikin tarvitaan jonkinlaista panostusta. Itselläni ei juuri aikaisempaa kokemusta näistä kuvioista ole, joten ajattelin, että katsotaan tämä kierros ja lisätään panoksia sitten myöhemmin.
Kampanjointi on parhaimmillaan silloin, kun siitä ei tarvitse maksaa; niinpä minäkin täytin tänään Länsiväylän vaalikoneen. Länsiväylä olikin rakentanut kysymykset espoolaisittain erittäin tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista: länsimetro, pääkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen, kaupunginjohtaja/pormestari, ruuhkamaksut, maahanmuuttajien kohtelu asunto/päivähoito ja sivistystoimen osalta.
Aion panostaa nimenomaan sähköiseen viestintään ja vastaan kaikkiin löytämiini vaalikoneisiin. Myös tämä blogi on oleellinen osa kampanjaani, jolla pyrin tavoittamaan nimenomaan nuorempia äänestäjiä, miksei myös valveutuneita vanhempia kansalaisia. Toistaiseksi yleisöä täällä on käynyt melko vähän, mutta toivon mukaan blogin näkyvyys tulee vielä korjaantumaan.
Kun ei tähän mennessä ole vielä erikseen tullut asiaa todettua, niin olen siis kunnallisvaaleissa ehdolla SDP:n listalla Espoossa.

SDP käynnisti kunnallisvaalikampanjansa

Demarit käynnistivät virallisesti kunnallisvaalikampanjansa tänään Espoon Tapiolassa. Tarjolla oli mm. hernekeittoa muutamalla puheella höystettynä. Puheiden välillä korvissa soi leppoisa musiikki.

Epävakaa sää ilmeisesti jonkin verran verotti osallistujajoukkoa, mutta siitä huolimatta ihmisten sateenvarjot muodostivat kohtalaisen jatkuvan "katoksen".