Kyöstilänharjulle kaavailtua soranottoa koskevat ympäristö- ja maa-aineslupa-asiat saivat kyläläiset kirjoittamaan muistutuksia ja mielipiteenilmauksia yhteensä 37 kappaletta, joista erityisesti kyläyhdistyksen ja Valajärven suojeluyhdistyksen muistutukset ovat arvokkaita siksikin, että ne edustavat suurta joukkoa kyläläisiä ja myös kesäasukkaita. Muistutuksissa tuotiin esiin kyöstilänharjun luonto- ja geologiset arvot, maisemalliset arvot, soranoton aiheuttamat ympäristöhaitat, kuten melu ja pöly, sekä soranajon aiheuttama rasitus kylätielle ja liikenneturvallisuuden vaarantuminen. Myös alueen kulttuurihistorialliseen merkitykseen vedottiin kyläläisten tervan ja pellavan tuotannossa sekä myös siihen, että viereinen tie on osa keskiaikaista Raaseporin vanhaa meritietä.
Kyöstilänharjun soranottohankkeesta tein itse Hämeen ELY-keskukselle esityksen harkinnanvaraisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta vedoten mm. siihen, että kylässä toimii jo kolme muuta soranottoaluetta, jotka kaikki aiheuttavat kylälle ympäristöhaittoja – Mustisuon soranottoalue kuuluu vieläpä samaan pohjavesialueeseen Kyöstilänharjun kanssa ja molemmat kuuluvat Valajärven valuma-alueeseen. Aluetta jo rasittavien hankkeiden yhteisvaikutus kaavaillun uuden hankkeen kanssa pitää lain mukaan ottaa huomioon! Asia tuli ELY-keskuksessa vireille 27.11. ja ratkaisu tehdään kuukauden kuluessa siitä, kun ELY-keskus on saanut asiasta tarvittavat tiedot. Sitä ennen asian käsittely ei kunnassa etene.
Kyläläisten yksituumaisuus soranottohanketta vastaan on asia, jota ympäristölautakunnan on vaikea jättää huomiotta. Sekä vakituiset että kesäasukkaat ovat ilmaisseet mielipiteensä – samoin kuin myös monet entisetkin asukkaat. Se on voimavara, joka toivottavasti tuottaa tulosta hankkeen kaatamiseksi. Ei anneta itse aiheen kannalta toistaiseksi merkityksettömien puheiden toimia riidansiemeninä. Esimerkki tällaisesta on erillinen kevyen liikenteen väylä kylätielle, josta yksimielisyyttä ei kenties ole saavutettavissa. Pääasia on nyt koko hankkeen estäminen missään muodossa.
Kunnan taholta on esitetty huoli siitä, että kunta voisi joutua korvaamaan mahdollisia menetyksiä, jos lupaa ei myönnetä. Tällainen ei perustu mihinkään lakiin. Niin kauan, kun maanomistaja kykenee aluetta käyttämään johonkin kohtuullisen tuottavaan tarkoitukseen – kuten metsätalouteen – ei korvausvelvollisuutta voi kunnalle tai valtiolle muodostua. On pöyristyttävää, että henkilöt, jotka työkseen näitä asioita hoitavat, osoittavat tällaisilla heitoilla oman työnsä kannalta keskeisen lainsäädännön ala-arvoista hallintaa.
Mielenkiintoinen kysymys on myös Tervavuoren soranottohanke, jossa on monia yhtäläisyyksiä Kyöstilänharjuun. Molemmat ovat 2. salpausselkään kuuluvia reunamuodostumia, mutta näin kyläläisenä täytyy todeta, että Kyöstilänharjun luontoarvot ylittävät selvästi Tervavuoren vastaavat. Onkin mielenkiintoista, että kunnan ympäristöpalvelut on ottanut niin jyrkän kannan Tervavuoren hanketta vastaan ja samaan aikaan suhtautuu ilmeisen suopeasti Kyöstilänharjun soranottoon. Molemmat alueet kuuluvat UPM:lle ja onkin aiheellista kysyä, edustaako laajamittainen soravarantojen realisointi luonto-, geologisista ja maisema-arvoista välittämättä sellaista yrityskuvaa, jonka UPM itsestään haluaa antaa. Merkittävä ero Tervavuorella ja Kyöstilänharjulla kuitenkin on se, että Tervavuoresta on otettu maa-ainesta ennenkin kun taas Kyöstilänharju on toistaiseksi koskematon. Pidetään se sellaisena.
perjantai 3. joulukuuta 2010
keskiviikko 2. kesäkuuta 2010
Puoluekokouksesta
SDP:n puoluekokous 2010 järjestettiin Joensuussa.
Espoon demareiden tavoitteena oli uusia Maria Guzenina-Richardsonin varapuheenjohtajuus. Kaksi vuotta on lyhyt aika ja siksikin yleisesti toivottiin, että varapuheenjohtajia ei lähdettäisi vaihtamaan vaihtamisen ilosta. Silti jo torstaina vaikutti siltä, ettei vaalilautakunnan esitys varapuheenjohtajista tulisi menemään läpi, vaan asiasta äänestettäisiin. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä äänestyksessä Maria ohitti Ilkka Kantolan ja näin 2. varapuheenjohtajan paikka vaihtui 1. varapuheenjohtajan paikaksi. Demokratian kannalta äänestys oli myös positiivinen asia, sillä äänestystulosta on pidettävä vahvempana mandaattina, kuin kabinetissa päätettyä. Tipsu Sollasvaara käytti hyvän kannatuspuheenvuoron Marian puolesta - hyvä Tipsu!
Puoluekokous oli lopulta vain valittujen edustajien työn huipentuma. Paljon työtä sekä aloitteiden että visioasiakirjan eteen tehtiin vajaan kahden kuukauden ajan ennen itse puoluekokousta. Uudenmaan piirin valiokuntatyöryhmissä työstettiin muutosehdotuksia puoluekokouksen tuleviin päätöksiin. Itse toimin puoluekokouksessa järjestövaliokunnassa. Ympäristövaliokunnassa työtä riitti melkoisen paljon mm. keskusteltaessa ydinvoimasta, joka jäikin salin ratkaistavaksi. Matti Ahosen ansiokkaan valiokuntatyöskentelyn ja puheenvuoron ansiosta myös salissa päädyttiin vastustamaan esitystä, että ruuhkamaksun suhtauduttaisiin myönteisesti. Ainakaan Espoossa ei ole nähty mahdollisen ruuhkamaksulla saavutettavia hyötyjä; avoimia kysymyksiä ovat mm. ruuhkamaksun oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus, valvonnan aiheuttamat kulut ja lopulta viivan alle jäävän nettotuloksen kohdentaminen nimenomaan julkisen liikenteen kehittämiseen, josta sinänsä emme olleet eri mieltä. On myös kyseenalaista, onko oikea signaali tarjota mahdollisuus maksun maksamalla hankkia lupa saastuttaa.
Järjestövaliokunnassa työtä oli huomattavan vähän, sillä ko. valiokunta ei ottanut kantaa visioasiakirjaan ja tässä puoluekokouksessa säännöt eivät olleet auki. Näin käytännössä sääntömuutoksia edellyttäneet aloitteet jäivät syvemmälti käsittelemättä. Puolueen avoimuuden ja jäsendemokratian kannalta tämä oli kyllä valitettavaa. On toki ymmärrettävää, ettei ole järkevää tehdä jatkuvasti muutoksia sääntöihin - esimerkiksi puoluekokousten aikaväliä oli esitetty palautettavaksi takaisin kolmeen vuoteen - mutta minusta olisi ollut korrektia antaa puoluekokousedustajien tehdä se ratkaisu. Puoluekokouksen toimivallan rajaaminen vahvistaa käsitystä eräänlaisesta välikokouksesta.
Ainoa uudenmaan piirin esittämä muutos, joka tuli kokonaisuudessaan hylätyksi oli esitys siitä, että aloitteen tekijä saisi kirjallisen vastauksen tekemäänsä aloitteeseen. Uudenmaan piirissä ajateltiin, että olisi korrektia vastata myös aloitteen tekijälle henkilökohtaisesti, vaikka aloitteen lopputuloksen voi toki tarkistaa myös puoluekokouksen ratkaisuista. Ymmärrän myös sitä näkökantaa, että kirjallisen vastauksen teettämä lisätyö on pois jostakin muusta.
Kolmen pitkän ja työntäyteisen kokouspäivän jälkeen oli aika palata takaisin Espooseen. Puoluekokousdelegaatio palasi varmasti monta kokemusta rikkaampana, paremmin verkostoituneena ja valmiina lähestyvään vaalitaistoon.
Espoon demareiden tavoitteena oli uusia Maria Guzenina-Richardsonin varapuheenjohtajuus. Kaksi vuotta on lyhyt aika ja siksikin yleisesti toivottiin, että varapuheenjohtajia ei lähdettäisi vaihtamaan vaihtamisen ilosta. Silti jo torstaina vaikutti siltä, ettei vaalilautakunnan esitys varapuheenjohtajista tulisi menemään läpi, vaan asiasta äänestettäisiin. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä äänestyksessä Maria ohitti Ilkka Kantolan ja näin 2. varapuheenjohtajan paikka vaihtui 1. varapuheenjohtajan paikaksi. Demokratian kannalta äänestys oli myös positiivinen asia, sillä äänestystulosta on pidettävä vahvempana mandaattina, kuin kabinetissa päätettyä. Tipsu Sollasvaara käytti hyvän kannatuspuheenvuoron Marian puolesta - hyvä Tipsu!
Puoluekokous oli lopulta vain valittujen edustajien työn huipentuma. Paljon työtä sekä aloitteiden että visioasiakirjan eteen tehtiin vajaan kahden kuukauden ajan ennen itse puoluekokousta. Uudenmaan piirin valiokuntatyöryhmissä työstettiin muutosehdotuksia puoluekokouksen tuleviin päätöksiin. Itse toimin puoluekokouksessa järjestövaliokunnassa. Ympäristövaliokunnassa työtä riitti melkoisen paljon mm. keskusteltaessa ydinvoimasta, joka jäikin salin ratkaistavaksi. Matti Ahosen ansiokkaan valiokuntatyöskentelyn ja puheenvuoron ansiosta myös salissa päädyttiin vastustamaan esitystä, että ruuhkamaksun suhtauduttaisiin myönteisesti. Ainakaan Espoossa ei ole nähty mahdollisen ruuhkamaksulla saavutettavia hyötyjä; avoimia kysymyksiä ovat mm. ruuhkamaksun oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus, valvonnan aiheuttamat kulut ja lopulta viivan alle jäävän nettotuloksen kohdentaminen nimenomaan julkisen liikenteen kehittämiseen, josta sinänsä emme olleet eri mieltä. On myös kyseenalaista, onko oikea signaali tarjota mahdollisuus maksun maksamalla hankkia lupa saastuttaa.
Järjestövaliokunnassa työtä oli huomattavan vähän, sillä ko. valiokunta ei ottanut kantaa visioasiakirjaan ja tässä puoluekokouksessa säännöt eivät olleet auki. Näin käytännössä sääntömuutoksia edellyttäneet aloitteet jäivät syvemmälti käsittelemättä. Puolueen avoimuuden ja jäsendemokratian kannalta tämä oli kyllä valitettavaa. On toki ymmärrettävää, ettei ole järkevää tehdä jatkuvasti muutoksia sääntöihin - esimerkiksi puoluekokousten aikaväliä oli esitetty palautettavaksi takaisin kolmeen vuoteen - mutta minusta olisi ollut korrektia antaa puoluekokousedustajien tehdä se ratkaisu. Puoluekokouksen toimivallan rajaaminen vahvistaa käsitystä eräänlaisesta välikokouksesta.
Ainoa uudenmaan piirin esittämä muutos, joka tuli kokonaisuudessaan hylätyksi oli esitys siitä, että aloitteen tekijä saisi kirjallisen vastauksen tekemäänsä aloitteeseen. Uudenmaan piirissä ajateltiin, että olisi korrektia vastata myös aloitteen tekijälle henkilökohtaisesti, vaikka aloitteen lopputuloksen voi toki tarkistaa myös puoluekokouksen ratkaisuista. Ymmärrän myös sitä näkökantaa, että kirjallisen vastauksen teettämä lisätyö on pois jostakin muusta.
Kolmen pitkän ja työntäyteisen kokouspäivän jälkeen oli aika palata takaisin Espooseen. Puoluekokousdelegaatio palasi varmasti monta kokemusta rikkaampana, paremmin verkostoituneena ja valmiina lähestyvään vaalitaistoon.
maanantai 27. lokakuuta 2008
Kiitokset äänestäneille!
Suuret kiitokset kaikille äänensä joko ennakkoon tai tänään uurniin toimittaneille. Erityiskiitos niille 55:lle, jotka luottivat minuun. Tällä kertaa valtuustopaikka jäi haaveeksi, mutta katsotaan, mihin pystyn energiaani upottamaan seuraavan 4 vuoden aikana. 2012 on aika ottaa revanssi tämän vuoden tuloksesta.
lauantai 25. lokakuuta 2008
Vaalitunnelmaa ja sairaanhoitoa
Viimeisiä viedään, sano. Olen päässyt näin kuntavaalien alla testaamaan itse espoolaista terveydenhuoltojärjestelmää, päässyt ostositoumuksella tutkimuksiin (Helsingissä) ja saanut tilaisuuden kokeilla nykyaikaista hoitomuotoa - päiväkirurgiaa.
On tavallaan hienoa että siinä, missä ennen piti mennä sairaalaan useammaksi päiväksi ensin valmisteltavaksi, sitten operaatioon ja alun toipuminen ja valvonta osastolla, voi nykyään tulla paikalle leikattavaksi ja muutamaa tuntia myöhemmin poistua hakijan kanssa. Itselläni urakka oli ohi noin viidessä tunnissa. Tai no, kipua on kyllä riittänyt pitempään ja sairaslomaakin on aina tiistaihin asti.
Tästä luonnollisesti seuraa se, että aktiivinen vaalityö päättyi osaltani viime tiistaihin. Ainoa, jota vielä kykenen tekemään on tämän blogin kirjoittaminen. Kehotan myös niitä, jotka vielä harkitsevat. lähtemään huomenna uurnille, äänestitte sitten ketä hyvänsä.
Palatakseni vielä tuohon terveydenhuoltoon, niin ehkä jonkinlainen tilinpäätös Espoon palveluista tässä suhteessa on paikallaan. Ensimmäisestä yhteydenotosta omalääkäriin vaivan tiimoilta tulee kolmisen kuukautta. Asiaa pitkitti jonkin verran omalääkärin odottama toisen lääkärin konsultointi, jota ei koskaan tullut. Muutaman viikon odottelun jälkeen sain puhelimitse tiedon ostositoumuksesta yksityiselle poissulkeviin tutkimuksiin. Tämä oli siinä mielessä onni, että loppujen lopuksi kyse ei ollutkaan oletetusta ongelmasta.
Tutkimuksiin valmistautumiseen meni pakollinen viikko, joten yksityisellä pääsin kyllä tutkimuksiin juuri aikaisimmalla mahdollisella hetkellä (varasin ajan perjantaina viikon päähän maanantaille). Tämän jälkeen ongelma olikin sitten sen maksusitoumuksen siirtäminen Puolarmetsästä itselleni. Siihen meni melkein koko tutkimusta edeltävä viikko. Itse tutkimuksesta sainkin sitten suoraan lähetteen Jorviin, joten omalääkärin pakeille ei enää ollut tarvetta mennä.
Nyt tuo Jorvin osuuskin on siis takanapäin ja toipuminen hyvässä käynnissä. Odotan malttamattomana ensimmäisiä vaalituloksia huomisiltana. Tsemppiä kaikille vaalityötä vielä tekeville!
On tavallaan hienoa että siinä, missä ennen piti mennä sairaalaan useammaksi päiväksi ensin valmisteltavaksi, sitten operaatioon ja alun toipuminen ja valvonta osastolla, voi nykyään tulla paikalle leikattavaksi ja muutamaa tuntia myöhemmin poistua hakijan kanssa. Itselläni urakka oli ohi noin viidessä tunnissa. Tai no, kipua on kyllä riittänyt pitempään ja sairaslomaakin on aina tiistaihin asti.
Tästä luonnollisesti seuraa se, että aktiivinen vaalityö päättyi osaltani viime tiistaihin. Ainoa, jota vielä kykenen tekemään on tämän blogin kirjoittaminen. Kehotan myös niitä, jotka vielä harkitsevat. lähtemään huomenna uurnille, äänestitte sitten ketä hyvänsä.
Palatakseni vielä tuohon terveydenhuoltoon, niin ehkä jonkinlainen tilinpäätös Espoon palveluista tässä suhteessa on paikallaan. Ensimmäisestä yhteydenotosta omalääkäriin vaivan tiimoilta tulee kolmisen kuukautta. Asiaa pitkitti jonkin verran omalääkärin odottama toisen lääkärin konsultointi, jota ei koskaan tullut. Muutaman viikon odottelun jälkeen sain puhelimitse tiedon ostositoumuksesta yksityiselle poissulkeviin tutkimuksiin. Tämä oli siinä mielessä onni, että loppujen lopuksi kyse ei ollutkaan oletetusta ongelmasta.
Tutkimuksiin valmistautumiseen meni pakollinen viikko, joten yksityisellä pääsin kyllä tutkimuksiin juuri aikaisimmalla mahdollisella hetkellä (varasin ajan perjantaina viikon päähän maanantaille). Tämän jälkeen ongelma olikin sitten sen maksusitoumuksen siirtäminen Puolarmetsästä itselleni. Siihen meni melkein koko tutkimusta edeltävä viikko. Itse tutkimuksesta sainkin sitten suoraan lähetteen Jorviin, joten omalääkärin pakeille ei enää ollut tarvetta mennä.
Nyt tuo Jorvin osuuskin on siis takanapäin ja toipuminen hyvässä käynnissä. Odotan malttamattomana ensimmäisiä vaalituloksia huomisiltana. Tsemppiä kaikille vaalityötä vielä tekeville!
lauantai 18. lokakuuta 2008
Alueellistamisesta
Hyssälän mielestä Suomessa ei ole vielä tarpeeksi alueellistettu valtion virastoja pitkin maakuntia. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan Lääkelaitoksen työntekijät 99%:sti eivät ole valmiita muuttamaan Kuopioon tai Ouluun, jonne Lääkelaitos Hyssälän visiossa kuuluu.
Artikkelissa mainitaan myös aiempien alueellistamisten saavutuksia. Seinäjoelle siirretty Maaseutuvirasto ja Lahteen viety Valtion asuntorahasto kärsivät vieläkin tekijäpulasta - koulutettu ja osaava henkilökunta kun ei ymmärrettävästi halua vaihtaa pääkaupunkiseudun työmarkkinoita maakuntien epävarmuuteen. Kaikki varmaan muistavat myös poliisin tietohallintokeskuksen hajakeskittämisen Rovaniemelle.
Nyt ilmeisesti pähkäillään sitten sellaista mahdollisuutta, että lääkelaitos voitaisiin ”virallisesti” sijoittaa maakuntaan, mutta työntekijät ”epävirallisesti” säilyttää pääkaupunkiseudulla. Kyse olisi siis ilmeisesti siitä, että lääkelaitoksen budjetti ja itse toiminta olisivat eri paikkakunnilla. Paljon päättömämmäksi ei aluepolitiikka voi enää mennä.
Riippumatta siitä, mitä virastoa tai laitosta ollaan siirtämässä maakuntaan, niin tuon kyseisen viraston toimintaan siitä on vain haittaa. Ensinnäkin kansainvälisiä kontakteja omaavan asiantuntijaorganisaation siirtäminen pois käytännöllisesti katsoen ainoan toimivan kansainvälisen lentokentän (myös Oulun lentokenttä on kansainvälinen - ainakin paperilla) läheisyydestä on sulaa typeryyttä. Toisekseen virasto menettää omat asemansa mahdollisesti hyvinkin kilpailluilla työmarkkinoilla osaavasta henkilökunnasta. Ei riitä, että edes itse alan töitä (joita ei kyllä yleensä niitäkään ruhtinaallisesti ole) olisi tarjolla uudessa sijaintipaikassa, vaan myös asiantuntijoiden puolisoille tulisi olla riittävät edellytykset työllistyä uudessa kaupungissa. Lähdetään nyt siitä oletuksesta, että aivan maaseutukyliin virastoja ei - ainakaan vielä - olla siirtämässä.
Lapsellekin pitäisi olla selvää, että akateemista osaamista hyödyntävän viraston sijaintipaikassa on ehdottomasti oltava:
1. yliopisto, joka tuottaa alan työvoimaa
2. kriittinen massa alan muita työpaikkoja, jotta parhaat osaajat pysyvät seudulla
On melko käsittämätöntä, että näistä faktoista huolimatta yksi suurista puolueista on aktiivisesti edelleen hajakeskittelemässä virastoja pitkin suomenniemeä. Eikö tällainen hölmöily voitaisi lopettaa ja vaikka tarvittaessa maksaa tasinkoa sille kunnalle, joka nyt jää nuolemaan näppejään lääkelaitoksen sijoittamiskysymyksessä? Tai näinhän nyt ilmeisesti aiotaan menetellä, kun mahdollisesti virasto virallisesti siirretään, mutta henkilökunta ei muuta perässä.
Artikkelissa mainitaan myös aiempien alueellistamisten saavutuksia. Seinäjoelle siirretty Maaseutuvirasto ja Lahteen viety Valtion asuntorahasto kärsivät vieläkin tekijäpulasta - koulutettu ja osaava henkilökunta kun ei ymmärrettävästi halua vaihtaa pääkaupunkiseudun työmarkkinoita maakuntien epävarmuuteen. Kaikki varmaan muistavat myös poliisin tietohallintokeskuksen hajakeskittämisen Rovaniemelle.
Nyt ilmeisesti pähkäillään sitten sellaista mahdollisuutta, että lääkelaitos voitaisiin ”virallisesti” sijoittaa maakuntaan, mutta työntekijät ”epävirallisesti” säilyttää pääkaupunkiseudulla. Kyse olisi siis ilmeisesti siitä, että lääkelaitoksen budjetti ja itse toiminta olisivat eri paikkakunnilla. Paljon päättömämmäksi ei aluepolitiikka voi enää mennä.
Riippumatta siitä, mitä virastoa tai laitosta ollaan siirtämässä maakuntaan, niin tuon kyseisen viraston toimintaan siitä on vain haittaa. Ensinnäkin kansainvälisiä kontakteja omaavan asiantuntijaorganisaation siirtäminen pois käytännöllisesti katsoen ainoan toimivan kansainvälisen lentokentän (myös Oulun lentokenttä on kansainvälinen - ainakin paperilla) läheisyydestä on sulaa typeryyttä. Toisekseen virasto menettää omat asemansa mahdollisesti hyvinkin kilpailluilla työmarkkinoilla osaavasta henkilökunnasta. Ei riitä, että edes itse alan töitä (joita ei kyllä yleensä niitäkään ruhtinaallisesti ole) olisi tarjolla uudessa sijaintipaikassa, vaan myös asiantuntijoiden puolisoille tulisi olla riittävät edellytykset työllistyä uudessa kaupungissa. Lähdetään nyt siitä oletuksesta, että aivan maaseutukyliin virastoja ei - ainakaan vielä - olla siirtämässä.
Lapsellekin pitäisi olla selvää, että akateemista osaamista hyödyntävän viraston sijaintipaikassa on ehdottomasti oltava:
1. yliopisto, joka tuottaa alan työvoimaa
2. kriittinen massa alan muita työpaikkoja, jotta parhaat osaajat pysyvät seudulla
On melko käsittämätöntä, että näistä faktoista huolimatta yksi suurista puolueista on aktiivisesti edelleen hajakeskittelemässä virastoja pitkin suomenniemeä. Eikö tällainen hölmöily voitaisi lopettaa ja vaikka tarvittaessa maksaa tasinkoa sille kunnalle, joka nyt jää nuolemaan näppejään lääkelaitoksen sijoittamiskysymyksessä? Tai näinhän nyt ilmeisesti aiotaan menetellä, kun mahdollisesti virasto virallisesti siirretään, mutta henkilökunta ei muuta perässä.
keskiviikko 15. lokakuuta 2008
Vaalit vauhtiin
Ennakkoäänestys alkoi tänään. Kävin itse suorittamassa kansalaisvelvollisuuteni, jotta voin keskittyä rauhassa muuhun vaalityöhön. Viime viikon lopulla sain esitteeni kuntoon. Nähtävästi hommassa jos toisessakin tulee aina jossakin vaiheessa vastaan arvoisa herra Murphy.
Maanantaina sain tietää, että esitteiden tekoon käytetty painokone oli hajonnut. Ilmeisesti sitä kasattiin kiireellä alkuviikosta ja joskus myöhään tiistaina painotuotteet olivat kunnossa; sain ne tänä aamuna.
Takana on 2,5 tunnin reippailu esitteiden luukuttamista. Sen jäljiltä on jotenkin euforinen olo. Aiemmin päivällä kävin pelaamassa tunnin salibandyä ja nyt tuntuu, että keho on sangen hyvin tyhjennetty.
Jos ei tästä vaalityöstä muuta jää itselle käteen, niin toivottavasti ainakin kunto hieman nousee. Tsemppiä myös muille vaalityötä tekeville. Puolentoista viikon rypistys vielä.
Laitoin omaan mainokseeni vielä yleisluontoisen kehoituksen ”Muista äänestää!”. Olipa esitteen lukijan valinta ehdokkaastaan sitten mikä tahansa, minusta meidän ehdokkaiden pitää myös tehdä siinä mielessä yhteistä kampanjointia, että saisimme lisää äänestäjiä liikkeelle. Kuka ne poliitikot sitten valitsee, jos kukaan ei äänestä?
Maanantaina sain tietää, että esitteiden tekoon käytetty painokone oli hajonnut. Ilmeisesti sitä kasattiin kiireellä alkuviikosta ja joskus myöhään tiistaina painotuotteet olivat kunnossa; sain ne tänä aamuna.
Takana on 2,5 tunnin reippailu esitteiden luukuttamista. Sen jäljiltä on jotenkin euforinen olo. Aiemmin päivällä kävin pelaamassa tunnin salibandyä ja nyt tuntuu, että keho on sangen hyvin tyhjennetty.
Jos ei tästä vaalityöstä muuta jää itselle käteen, niin toivottavasti ainakin kunto hieman nousee. Tsemppiä myös muille vaalityötä tekeville. Puolentoista viikon rypistys vielä.
Laitoin omaan mainokseeni vielä yleisluontoisen kehoituksen ”Muista äänestää!”. Olipa esitteen lukijan valinta ehdokkaastaan sitten mikä tahansa, minusta meidän ehdokkaiden pitää myös tehdä siinä mielessä yhteistä kampanjointia, että saisimme lisää äänestäjiä liikkeelle. Kuka ne poliitikot sitten valitsee, jos kukaan ei äänestä?
perjantai 10. lokakuuta 2008
Sodexho sählää Espoon ruokahuollossa
Helsingin Sanomat uutisoi tänään ”Espoon päiväkodeissa ja kouluissa väärää ruokaa väärään aikaan”. Taustalla on keväisen kilpailutuksen seurauksena valitun Sodexhon luokaton toiminta. Espoo siirsi kerralla 15 koulua ja 50 päiväkotia Sodexhon tuotettavaksi.
Milloin monta tuntia liian aikaisin tullutta ruokaa on jouduttu lämmittämään uudelleen - joka muuten sisältää myös terveysriskin - ja milloin alle kaksivuotiaille on toimitettu kokonaisia perunoita. Espoon kaupunki on valittanut ongelmista elokuusta lähtien ja ilmeisesti myös siitä lähtien Sodexho on lupaillut ongelmien korjaantuvan.
No mistä tämä kaikki sitten johtuu? Sodexhon toimitusjohtaja Lars Finér tietää siihen vastauksen. Hänen mielestään se oli väärin ulkoistettu! Lars Finér ryhtyy opettamaan espoolaisia päättäjiä ja toteaa, että ”seuraavalla kerralla näin iso ulkoistaminen kannattaisi tehdä portaittain”.
Koko ongelman ydin on ollut Sodexhon työvoimapula ja kykenemättömyys organisoida toimintansa vastaamaan 7000 uuden suun tarvetta - mutta nyt se on espoolaisten päättäjien vika! Mitäs menitte siirtämään kaikki kerralla. Käsittääkseni kilpailutettaessa palveluntarjoajia vain sellaiset palveluntarjoajat tekevät tarjouksen, jotka kykenevät palvelun myös tarjoamaan. Tarjoan nyt ilmaisen neuvon: jos ei rahkeet ja taito riitä, niin kannattaa jatkossa jättää ne tarjoukset tekemättä!
Mielestäni edellämainittu Finérin kommentti osoittaa todella surkeaa asennetta yhtä suurimmasta päästä olevaa asiakasta kohtaan. Toivottavasti tästä lausunnosta otetaan opiksi myös Espoon päättävissä elimissä ja ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin. Sen, joka maksaa, ei tarvitse niellä ihan mitä tahansa.
Milloin monta tuntia liian aikaisin tullutta ruokaa on jouduttu lämmittämään uudelleen - joka muuten sisältää myös terveysriskin - ja milloin alle kaksivuotiaille on toimitettu kokonaisia perunoita. Espoon kaupunki on valittanut ongelmista elokuusta lähtien ja ilmeisesti myös siitä lähtien Sodexho on lupaillut ongelmien korjaantuvan.
No mistä tämä kaikki sitten johtuu? Sodexhon toimitusjohtaja Lars Finér tietää siihen vastauksen. Hänen mielestään se oli väärin ulkoistettu! Lars Finér ryhtyy opettamaan espoolaisia päättäjiä ja toteaa, että ”seuraavalla kerralla näin iso ulkoistaminen kannattaisi tehdä portaittain”.
Koko ongelman ydin on ollut Sodexhon työvoimapula ja kykenemättömyys organisoida toimintansa vastaamaan 7000 uuden suun tarvetta - mutta nyt se on espoolaisten päättäjien vika! Mitäs menitte siirtämään kaikki kerralla. Käsittääkseni kilpailutettaessa palveluntarjoajia vain sellaiset palveluntarjoajat tekevät tarjouksen, jotka kykenevät palvelun myös tarjoamaan. Tarjoan nyt ilmaisen neuvon: jos ei rahkeet ja taito riitä, niin kannattaa jatkossa jättää ne tarjoukset tekemättä!
Mielestäni edellämainittu Finérin kommentti osoittaa todella surkeaa asennetta yhtä suurimmasta päästä olevaa asiakasta kohtaan. Toivottavasti tästä lausunnosta otetaan opiksi myös Espoon päättävissä elimissä ja ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin. Sen, joka maksaa, ei tarvitse niellä ihan mitä tahansa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
.jpg)