Aseet syytä pitää jatkossakin kodeissa

Norjan tapahtumien jälkimainingeissa on ymmärrettävää, että esitetään ajatuksia siitä, mitä vielä voitaisiin tehdä. Silloinkin olisi tosin hyvä, jos ensin miettisi, miten ehdotettu muutos vaikuttaisi asiaan ja minkälaisia tuloksia sillä voisi saavuttaa.

Heti alkuun haluan tuoda esiin, että aseiden - saati suurien määrien - säilyttäminen tyhjillään olevissa valvomattomissa tiloissa, jotka sijaitsevat kaukana asutuksesta, on lähtökohtaisesti huono ajatus. Suurin osa metsästysretkistä alkaa ja päättyy kotiin, kulkematta välillä seuran tilojen kautta, jos seuralla sellaisia edes on. Kaikenlaista aseiden ylimääräistä kuljettamista ja säilytystä autossa tai muussa siihen sopimattomassa tilassa pitäisi välttää.

Yhdistymisvapaus sallii metsästämisen kuulumatta metsästysseuraan, joskin 1.6. voimaan tullut uusi aselaki ei enää käytännössä mahdollista käsiaseharrastusta ilman jonkin ampumaseuran jäsenyyttä. Metsästysseurat myös valikoivat jäseniään, ja käytännössä sellaiseen liittyminen voi olla mahdotonta, jos ei omista maata (so. metsästysoikeutta) ja/tai omaa riittäviä kontakteja seuraan.

Nykylainsäädäntö jo edellyttää aseiden säilytyksessä huolellisuutta ja tarpeellisia teknisiä keinoja niiden turvalliseen säilyttämiseen. Nämä keinot ovat riittäviä yhden tai muutaman aseen säilyttämiseen kotona, ei koko seuran jäsenistön kaikkien aseiden säilyttämiseen yhteisissä tiloissa. Tästä syystä on perusteltua pitää aseiden säilytys hajautettuna, jotta pitkäkyntiset eivät pääse kerralla ja suhteessa pienellä vaivalla kiinni koko pottiin.

On myös hyvä muistaa, ettei aseiden yhteissäilytys sinänsä estä aseen omistajaa käyttämästä asettaan parhaaksi katsomallaan tavalla väärin. Yleensä laillisilla aseilla tehdään huomattavan vähän rikoksia. Laittomilla aseilla sen sijaan tehdään rikoksia paljonkin. Tästä näkökulmasta onkin tarkoituksenmukaista, että laillisten aseiden joutuminen vääriin käsiin pyritään estämään. Aseiden yhteissäilytys olisi askel väärään suuntaan.