Mennään kun käsketään - mutta mihin?

Luin juuri loppuun sotamuistelmateoksen "Mennään kun käsketään!" Kyseisen teoksen kirjoitti Vilho Kankare heti sodan jälkeen ja tarjosi sitä Otavalle 1946 - käsikirjoitus tuli kuitenkin hylätyksi ja julkaistiin vasta postuumisti 2011, mutta sellaisenaan.

Kirja kertoo Turun seudulta kootun KTR 5:n matkasta Korpiselältä Petroskoihin ja edelleen Karhumäkeen. Kirja päättyy päähenkilön (Masi Kankkunen - Kankareen alter ego) siirtoon kouluttajaksi kotirintamalle. Kankare palveli yhdessä KTR 5:n tulenjohtueessa ja seurasi siis suurimmaksi osaksi etulinjan mukana. Isoisäni palveli KTR 7:ssa, joten kirjan kuvaus aselajin toiminnasta kiinnostaa siksikin.

Tykistö ja erityisesti tulenjohto ei aivan tuntematonta ole itsellenikään ja mielenkiinnolla pistin merkille, ettei terminologia ole juurikaan muuttunut ainakaan ensin kuluneen 50 vuoden aikana (tiedä sitten, miten viimeisen 20 vuoden aikana lie tapahtunut).

Tekstistä huomaa, ettei sitä ole työstetty loppuun, varsinkin loppua kohden "lanka" katoaa ja teksti hajoaa yksittäisiksi tarinoiksi ja anekdooteiksi näennäisesti vailla yhteyttä toisiinsa. Tähän on tietysti syynä myös se, ettei kirjaa alettu kustannustoimittaa ja ilmeisesti Kankarekaan ei koskaan sitä tarjonnut uudelleen tai muuten jatkanut kirjan hiomista - se jäi siis pöytälaatikkoon. Kaikesta huolimatta vahva lukusuositus.