maanantai 20. helmikuuta 2012

Espoon joukkoliikenne kaarimallissa

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne perustuu tulevaisuudessa matkalippu-uudistuksen jälkeen kaupunki- ja seutulippujen sijaan kuntarajat hylkäävään kaarimalliin. Aiheesta on tuoreeltaan kirjoittanut HSL:n hallituksen jäsen Hannele Kerola Espoon demarien sivulla.

Kaarimalli on koko pääkaupunkiseutua ajatellen ilman muuta parempi vaihtoehto. Ihmisten työ-, vapaa-ajan tai muukaan liikkuminen ei ole katsonut kuntarajoja tähänkään asti. Erikoissairaanhoidossakin matka vie sangen usein stadiin.

Kaarimallin ongelmat Espoon kannalta tiedostettiin kuitenkin jo varhain. Kaarimalli siirtää taksarajan Espoon rajalta Espoon sisälle. Yhtenä toteutusvaihtoehtona raja kulkisi kehä II:lla, jota voisi kenties pitää kaupunkisuunnittelun ja asukkaiden kannalta kaikkein epäedullisimpana vaihtoehtona. Siinä mallissa edullisemmista lipunhinnoista pääsisivät nauttimaan mm. Haukilahden, Westendin ja Tapiolan asukkaat, kun taas Keski-Espoo, Espoonlahti ja Suur-Matinkylä saisivat osakseen hieman kalliimmat liput. Ei minulla mitään itäisen Espoon arvoalueilla asuvia vastaan ole. Luulenpa vain, että niillä alueilla joukkoliikenteen käyttöaste ei ole mitenkään erityisen korkea. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että espoolaiset maksaisivat yli 10 miljoonaa vuodessa sellaisesta palvelutasosta, jossa joukkoliikennettä vähän käyttäville liput olisivat edullisempia ja taas paljon käyttäville (tai ainakin niistä enemmän hyötyville) ne olisivat kalliimpia.

Laskelmien mukaan vain 2 miljoonaa euroa kalliimmalla vyöhykkeiden B ja C rajan saisi siirretyksi aina kehä III:lle asti. Tämä on ainoa oikea vaihtoehto, jos espoolaisia on tarkoitus kannustaa joukkoliikenteen käyttäjiksi. Lisäksi on hyvä huomata, että lippu-uudistuksella tulee olemaan merkittävä vaikutus myös tulevan länsimetron käytölle. Jos (tai oikeammin kun) länsimetro jatketaan Matinkylää pidemmälle, tuntuisi omituiselta panostaa satoja miljoonia joukkoliikennevälineeseen, jota kalliin hinnan vuoksi ei käyttäisi kuin osa potentiaalisista asukkaista, jotka osin on pyritty keskittämään alueelle nimenomaan raideliikennettä silmällä pitäen. Tältä osin jo tehty metropäätös itsessään antaa suuntaviivat joukkoliikenteen kaarimallin toteutukselle. Se on myös investointina pieni hinta siitä, että yli 20% espoolaisista saadaan lisää mukaan B-kaarelle. Kaiken kaikkiaan 57% espoolaisista kuuluisivat B-kaareen tässä kalleimmassa vaihtoehdossa.

1 kommentti:

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Kyllä. Kehä III on huomattavasti järkevämpi vaihtoehto. Itse katsoin kauhulla jotain karttaa, jossa Iso Omena (vaihtoyhteyteni Helsingin ja Karaportin välillä) oli seuraavaa vyöhykettä. Eli jonkun pitäisi vielä hinkata nämä solmukohdatkin pois vyöhykerajoilta.

Paitsi, että rajat ovat aina jonkun näkökulmasta väärässä paikaa, joten ei se kuntarajakaan ollut minusta mitenkään mahdoton paikka.