Sami Laaksonen on mielestään keksinyt 10 hyvää syytä hylätä Nato-jäsenyys. Käydäänpä ne lyhyesti lävitse:
1. On totta, että ilman yhtään asetta ei todennäköisesti olisi sotiakaan (vaikea tosin kuvitella maailmaa ilmaan kiviä ja keppejä). Yksipuolinen aseistariisunta ei kuitenkaan koskaan voi estää sotaa syttymästä. Nato on puolustusliitto, ei sotilasliitto.
2. Yhdysvalloilla on maailman mahtavin armeija eli kyllä - siinä mielessä se on myös maailman vaarallisin valtio. Yhdelläkään maalla ei kuitenkaan ole Natossa yksin määräysvaltaa, vaan kaikki toiminta voi perustua vain kaikkien jäsenmaiden yksimielisiin päätöksiin. Jokaisella maalla on myös historiassaan ollut huonoa harkintaa - Suomellakin - menneisyys ei sellaisenaan ole tae tulevasta. Nato ei ole olemassa ylpeilläkseen USA:n historialla.
3. Suomi ei ole ollut puolueeton yli neljännesvuosisataan. Nato ei tähän tuo merkittävää muutosta. Natosta on myös täysin mahdollista erota. Yksikään maa ei tähän mennessä ole näin toiminut, mutta useampikin Nato-maa on omasta tahdostaan jättäytynyt pois toiminnasta eripituisiksi ajoiksi. Toisin on EU-jäsenyyden osalta. Iso-Britannia on toistaiseksi ainoa EU:sta eronnut eikä sitä prosessia voi todellakaan kutsua kivuttomaksi - keskenkin vielä. Suomen kannalta ratkaiseva päätös tehtiin siis liityttäessä EU:iin.
4. Muutos yleisessä mielipiteessä on seurausta Ukrainan sodan esiin nostamista olennaisista arviointivirheistä suomalaisessa turvallisuuspolitiikassa, ei tunteista sinänsä. Näin ollen väite tunneperusteisesta päätöksestä on lähtökohtaisesti väärä. Puolustusliitto ei tarvitse vastinparikseen toista puolustusliittoa, kuten Varsovan liitto aikanaan oli. Varsovan liitto oli myös näistä kahdesta ainoa, joka aloitti hyökkäyssotia - tosin vain omiin jäsenvaltioihin.
5. Jos tunnesyyt ovat vääriä syitä liittyä Natoon ovat ne vääriä myös perustella liittoutumattomuutta. Suomen länsimaalaisuuden aste ei ole syy liittyä tai olla liittymättä.
6. Päätös on kauaskantoinen, siitä ei toki pääse mihinkään. Naton edellyttämä yksittäisen maan panostus on 2% BKT:sta puolustusmenoihin. Suomi kantaa oman osansa yhteisistä puolustussuunnitelmista. On kuitenkin erittäin vaikea nähdä, mikä olisi se meidän näkökulmastamme oikeutettu (so. emme kokisi tarvetta tai velvoitetta auttaa) Venäjän invaasio Baltiaan, josta syystä meidän tulisi pitäytyä liittoutumasta. Jos Viroon, Latviaan tai Liettuaan hyökätään, Suomi on mitä suurimmassa määrin vaarassa itsekin ja eskalaatiota on vaikea välttää. Venäjä ei kuitenkaan sen kynnyksen yli mene. Nato on kuitenkin myös 29 muuta maata Yhdysvaltain ohella, mikä tarkoittaa, ettei Yhdysvaltain presidentillä ole ratkaisevaa merkitystä Naton toimivuudelle. Epävakaita ja arvaamattomia valtionpäämiehiä voi olla muuallakin kuin Yhdysvalloissa - joskus myös diktaattorin asemassa.
7. Gustav Hägglundin näkemys mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksesta maanpuolustustahtoon on puhdasta spekulaatiota. Yleinen asevelvollisuus Nato-maassa on harvinaisuus. On kuitenkin huomattava, että asevelvollisuusarmeijamme puolustusvelvoite koskisi Naton jäsenenäkin yksin Suomea. Suomen armeijasta ei tule osa yhteistä Nato-armeijaa, koska sellaista ei ole olemassa. Jäsenmailla tulee olla erilliset ammattisotilas- tai sopimussotilasjoukot, joita maat itsenäisesti voivat osoittaa yhteisesti päätettyihin operaatioihin.
Nato ei laajene - sillä ei ole siihen työvälineitä, halua eikä sopimukseen perustuvaa tarkoitusta. Suvereenit valtiot voivat halutessaan hakea jäsenyyttä, eikä jonkin toisen valtion mielipide asiasta voi siihen vaikuttaa ilman, että tuo toinen valtio silloin tosiasiallisesti loukkaisi jäsenyyttä hakeneen suvereeniutta. Nato ei uhkaa ketään, koska se ei ole hyökkäys- vaan puolustusliitto. Jos yksittäisen valtion varautuminen ulkoisilta turvallisuusuhkilta katsottaisiin toista valtiota uhkaavaksi olisimme hyvin lähellä tulkintaa, että suurvalloille pitäisi sallia mielivaltainen veto-oikeus suvereenien naapuriensa päätöksiin, turvallisuuspolitiikkaan, armeijan vahvuuteen sekä valtiosopimusoikeuteen.
Mitä tulee kahdenvälisiin suhteisiin, niin on hyvin vaikea nähdä, miten Suomi voisi niitä omalla toiminnallaan yhtään enää heikentää verrattuna siihen, kuinka tosiasiallisesti Venäjä yksin on niitä heikentänyt. Osana Euroopan Unionia Suomi ei voi sooloilla pakotteissa, jotka kaiken lisäksi ovat erittäin perusteltuja. Pakotteita ei tule purkaa ennen kuin sota Ukrainassa on päättynyt Ukrainaa tyydyttävällä tavalla sisältäen riittävät korvaukset.
8. Teoriassa Nato voi hylätä Suomen hakemuksen, mutta mikä peruste olla hakematta tämä oikeastaan on? Jokainen jäsenmaa päättää hakemuksesta itsenäisesti. Yksittäisellä jäsenmaalla on kuitenkin varsin korkea kynnys hylätä hakemus ellei siihen ole painavia perusteita. Naton "avoimet ovet" on kuitenkin liittokunnan yhteisesti muodostama kanta ja siitä poikkeaminen vaikuttaisi myös jäsenyyden hylänneen maan omaan asemaan ja rooliin järjestössä. Pienillä jäsenmailla ei ole välttämättä varaa joutua isojen jäsenmaiden epäsuosioon varmistaakseen oman armeijansa tiedonvaihdon ja materiaalihankinnat. Yhdysvallat on tässä kohdassa tietysti erityisasemassa, koska kokonsa ja merkityksensä tähden voi tehdä päätökset täysin itsenäisesti. Nato-yhteensopivan maan jäsenhakemuksen hylkääminen olisi kuitenkin sama kuin kääntäisi selkänsä Natolle, mikä monessa mielessä olisi de facto koko liiton lamauttava ratkaisu.
Jos ei veikkaa ei voi voittaa.
9. Pohjoismainen puolustusyhteistyö - ainakaan turvatakuiden tasolla - ei ole mahdollista samasta syystä kuin EU:n artikla 42.7 ei lopulta tullut sisältämään sotilaallisia turvatakuita. Nato-maat eivät voi Nato-sopimuksen rajoituksista johtuvin syin tehdä sitoumuksia, jotka voisivat johtaa Naton osapuoleksi. Kannattaa tutustua Naton artikloihin 4 ja 8. Ei-Nato-maan saama apu tai tuki Nato-maalta on aina alisteinen Naton päätöksille ja ratkaisuille. Tämä jättää Suomen kaksin Ruotsin kanssa. Ruotsi yksinään ei voi tarjota Suomelle laajaa materiaalista tukea, joka sodaksi eskaloituneessa konfliktissa olisi välttämätöntä. Taustalle tarvittaisiin Yhdysvallat jonkinlaisella lend-lease-tyyppisellä sopimuksella. Siinäkin olisi kuitenkin suuri riski, jos Nato ajautuisi konfliktiin mukaan. Suomi ja Ruotsi putoaisivat heti paarialuokkaan avunsaajien joukossa.
Aseteollisuus hyötyy aina kun aseita ostetaan. On varmaan hyvä huomata, että Suomi on ostanut varsin mittavat määrät amerikkalaisia koneita ja tarvikkeita tähänkin asti - ihan ilman Nato-jäsenyyttä. Nato-jäsenyys ei edellytä nostamaan panostuksia merkittävästi. Nato-mailla on myös paljon eurooppalaista tuotantoa, mikä ei välttämättä nyt Naton ulkopuolella ole samalla tavalla Suomen hankittavissa.
10. Samasta hallitusohjelmasta: Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Natojäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristö muutokset huomioon ottaen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti